Historia

Urheilua Suomussalmella jo 1800 -luvun lopussa.

Suomussalmi tunnetaan parhaiten korpikirjailija Ilmari Kiannosta ja talvisodan maineikkaista taisteluista. Suomussalmelaisilla urheilijoilla on kuitenkin merkittävä osuus pitäjän tunnetuksi tekijänä. Paikkakunnan urheilun juuret juontavat aina 1800 -luvulle, Historian kirjat kertovat Iikka Materon ja Eliel Karppisen osallistuneen v. 1898 Oulun hiihtoihin. Matero oli yhdeksäs ja Karppinen 24.

V. 1906 kirkonkylälle perustettuun nuorisoseuraan syntyi 1908 urheilu-osasto, jonka johtajana mainitaan Onni Sorsakoski. Voimisteluharjoituksia mainitaan pidetyn sunnuntaiaamuisin klo 7 miehille ja naisille. Kiantajärven jäällä pidettiin talvisin hiihtokilpailuja.

Vanhemman Polven suomussalmelaiset muistavat tuon ajan urheilutoimitsijoista Artturi Laitisen, Niilo ja Anni Reinikaisen, Heikki Turusen, Aino Ja Aina Calamniuksen, Herman ja Paavo Lassilan.

Ensimmäinen varsinainen urheiluseura on v. 1931 perustettu Kiannan Yritys. Kainuun piirin urheiluohjaajana toimi tuolloin kajaanilainen Lassi Vepsäläinen, Urho Kekkosen urheilukavereita. Hän yhdessä J.H. Juntusen ja Gunnar Moilasen kanssa olivat perustamisen puuhaajina.

V.1938 perustettiin Haukilan koululle Ilves -niminen urheiluseura Risto Airaksisen ja Reino ja Oiva Härkösen toimesta. Ensimmäinen urheilukenttä talkoiltiin kirkolle 1930. Pyyvaaran tiellä juostiin kilpaa. Kiannan kenttä valmistui v. 1936. Muutamilla kylillä olleet urheilutalot tuhoutuivat sodassa. S-salmen Rasti perustetaan v. 1952. Pitäjäseuran perustamistoimikunnan kokous pidettiin 26.1.1952 kirkonkylällä matkustajakoti Kalevassa. Vallan mainioita nimiehdotuksia tuotiin esille:  Sisu, Soutajat, Kelo, Tarvas, Rasti-52, joista valittiin Rasti. Rasti viittaa Suomussalmen paikan historiaan risteys eli rastauspaikkana pohjois- Kainuun kuin myös Vienan Karjalan väestölle. 16.6.1952 sihteeri oli kirjannut pöytäkirjaan seuraavaa: Päätettiin, että valmentajaa ei oteta heinä aikaan, vaan johonkin muuhun aikaan. Seuran jäsenmäärä 1. vuotena oli 576 ja kasvoi seuraavana vuonna jo yli 700. Vuonna 1954 seuralle saatiin merkki, jota tilattiin 200 kpl. Samalta vuodelta mainittakoon, että pm-hiihdoissa tyttöjen alle 16 v. sarjassa hopeaa sai Toini Karvonen RU, joka myöhemmin tunnettiin Gustaffson -nimisenä olympiavoittajana hiihdossa Ruotsin väreissä. Kymmeniä vuosia hiihtoa, suunnistusta ja ampumahiihtoa harrastanut Suomen mestaruuksiin yltänyt Olavi Juntunen tavataan v.1954 poikien alle 14 -vuotiaiden piirinmestarina. Vuonna 1958 saatiin hyppyrimäki, jossa mm. puheenjohtaja Heikki Tiainen harjoitteli kuuluen pohjois- Suomen parhaisiin yhdistetyn miehiin. Jääkiekko otettiin ohjelmaan v.1961. Hiihtotoiminta lähti voimakkaaseen nousuun v. 1966, jolloin järjestettiin maakuntaviesti. V. 1970 saatiin seuralle uusi verryttelypuku, väri punainen. Puku osoittautui niin kestäväksi materiaaliksi, että sitä näkee vieläkin käytössä. 

Vuodet 1965 - 1970 olivat voimakkaan kehityksen aikaa. Rastin ampumahiihto toiminnan voidaan katsoa alkaneeksi 11.4.1965, jolloin Kiannan Yrityksen järjestettäväksi annettiin ampumahiihtokilpailut.

Suomussalmen urheilutoiminnasssa 50-luvun alusta näkyvimmin puurtanut ja tuloksekkasti toiminut "perusrastilainen" Jorma Seppänen tavataan ensi kerran SuRa:n kokouksessa 28.12.-52 Näljängän Urheilijain varaedustajana. Ansiokas toiminta kilpaurheilijana, seuratoimitsijana, seuran sihteerinä, puheenjohtajana, valmentajana, rahantienaajana  "ties vaikka minä" on jatkunut Sveitsin valmentajavuosia lukuunottamatta neljä vuosikymmentä ja jatkuu edelleen. Niitä suomalaisen urheiluelämän huippusuorituksia!

Painonnostotoiminta virisi uudelleen ja kesä oli innokasta yleisurheilun aikaa. Suunnistustoiminta lähti nousuun. Olavi Honkasen ansiosta telinevoimistelu kohosi nopeasti seuran maineikkaammaksi lajiksi. V. 1966 suurkisoihin osallistui seurasta maan suurin kisajoukkue. Asemalle oli tilattu oma juna, jolla 3000 suomussalmelaista nuorta körötteli  kohti Helsinkiä, jossa joukko herätti ansaittua huomiota mm. tiedotusvälineiden keskuudessa. Palo-ojan Timon lahjakkuus voimistelijana oli erityisen ihailun kohteena.

Kyläosastot toimivat vilkkaasti. Kylien opettajat olivat innolla mukana toiminnassa. Pesäpallo alkoi jälleen nousta innokkaan pesäpallomiehen Jorma Raitalan johdolla. V. 1967 vuosikokous valitsi ensi kerran jaostot toiminnan edelleen tehostamiseksi. V. 1967 alkaen  on palkittu seuran parhaat urheilijat. V. 1971 Tikkakoskella seuran nuorten viestijoukkue Raimo Seppänen, Raimo Moilanen ja Timo Juntunen voittivat SM-viestikultaa ja Raimot valittiin MM-kisaedustajiksi. Viestissä tuli MM-hopeaa. Syksyllä -72 juhlittiin Ruukilla seuran 20-vuotis taivalta. V. 1975 seura sai Erkki Kontiolan suunnitteleman viirin. V. 1977 seuraan valittiin ensi kerran naisjaosto.Jäsenkeräyskampanja käynnistettiin. Urheilijain menestys alkoi poikimaan rahalahjoituksia paikallisen Lions- klubin ja Rotary-klubin taholta. Ensimmäinen auto Transit hankittiin helpottamaan kilpailumatkoja.

Seuran 20-vuotisjuhliin saatiin juhlapuhujaksi SVUL:n varapuheenjohtaja Paavo Pekkanen. Vuonna 1978 seuraan saatiin vireä naisvoimistelujaosto Ritva Kajavan johdolla. V. 1982 saatiin seuraan pesäpallojaosto ja alkoi nuorisotyö poikien ja tyttöjen keskuudessa. V. 1984 ampumahiihtäjät saivat hopeaa viestissä ja järjestettiin Rastiviikko. V. 1986 johtokunta palkkasi toiminnanjohtajaksi Rauno Räsäsen, painopistealueena olivat nuoriso, talous ja koulutustoiminta. V. 1986 saatiin seuralle lippu. Järjestettiin juhlallinen lipun naulaustilaisuus ja lipun vihkimisjuhla. Lipun vihki entinen seuran huippu-urheilija pastori Jukka Pirttijoki. Juhlapuheen piti entinen kiantalainen, piirin puheenjohtaja Matti Virtanen. Vuonna 1988 seurassa oli 9 jaostoa ja 1461 jäsentä. Pesäpallossa naiset sijoittuivat maakuntasarjassa toiseksi. Nuori Suomi -ohjelmassa oltiin  mukana. Uintia harrastavat perustivat uintijaoston v. 1990. Vuonna 1991 valittiin seuran toiminnanjohtajaksi Kari Seppänen. Seuralle vuokrattiin toimitilat ja konebingo käynnistettiin ja hankittiin toinen grillikahvio. Samoin suunniteltiin ja hankittiin seuramitali, johon kuului ansiomitali-palkintomitali-rintamerkki.

Seuran puheenjohtajat:

EeroJuntunen, 1952 -53; Ville Jääskeläinen, 1954; Aarne Montonen, 1955; Heikki P.Tiainen, 1956-60; Erkki Niemi, 1961; Heikki P.Tiainen, 1962-63; Jorma Seppänen, 1965-76; Heikki P.Tiainen, 1977-80; Sakari Tolonen, 1981-88.

Seuran sihteerit:

Annoidd Leinonen, 1952-53; Eerik Berndtson, 1954-55; Jonna Seppänen, 1956-63; Uolevi Eskelinen, 1965-77; Anja Tolonen, 1978-80; Timo Karppinen, 1981-83; Sirkka Laine, 1984 kevät; Uolevi Eskelinen, 1985-89; Leila Tasala, 1990-92.

(Lähde: Uolevi Eskelinen, Seuran historiikki)

Päivitetty 16.02.2007, 15:41.